Curriculum vitae

Hariolf Schlichtig, Sonja Korkeala, Aulis Sallinen, Katinka Korkeala, Samuli Peltonen
Hariolf Schlichtig, Sonja Korkeala, Aulis Sallinen, Katinka Korkeala, Samuli Peltonen

Suomi

Minä ja kaksoisisareni Katinka synnyimme Oulussa 1969. Neljä vuotiaana aloitin äidin opastuksella pianon soiton alkeet. Viulu tuli mukaan kuvioihin, kun menin kouluun. Eeva Sippola antoi pianotunteja meille kaikille neljälle sisarukselle. Vaikka vanhemmat eivät olleet muusikoita, vaan erityisopettajia kehitysvammaisille lapsille, oli musiikin harjoittaminen ja nimenomaa äidille erittäin tärkeää. Isä toimi uskollisesti autokuskina. Harrastin Katinkan kanssa nelivuotiaasta saakka intohimoisesti taitoluistelua. Yleisurheilu ja erityisesti pikajuoksu oli monta vuotta jopa tärkeämpää kuin musiikki. Syynä oli myös, että läpäisin vasta seitsenvuotiaana kolmannella yrityksellä pääsykokeet Espoon Musiikkiopistoon.


Minun ensimmäinen viuluopettaja oli Pentti Mikkonen ja vuotta myöhemmin Sirkka Kuula. Piano-opettajani toimi ihanan tempperamenttinen Ritva Lehtelä-Relander. Piano olikin minun pääaineeni kymmenvuotiaaksi asti. Isosiskomme Katja aloitti sellon soiton vuotta aikaisemmin ja pikkuveli Sampokin valitsi itselleen saman soittimen vuosia myöhemmin.

Katinka ja minä halusimme molemmat viulisteiksi. Läpäistyämme kymmenen vanhoina viulunsoiton pääsykokeet Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen, tiesin tehneeni oikean ratkaisun.

 Ensimmäiset viisi vuotta Sibelius-Akatemiassa viuluopettajamme oli Ari Angervo ja myöhemmin professori Tuomas Haapanen. Molemmat olivat suuremmoisia opettajia.

Kamarimusiikki oli alusta asti opinnoissa kiinteästi mukana. Seppo Kimanen toimi trio-opettajanamme. Soitimme siskojen kanssa myös vuosittain lukuisia keikkoja ja konsertteja piano- ja jousitriona.Trion nimi oli Trio-Korkeala.

Jousikvartetin hienouksia opiskelimme useita vuosia Paavo Pohjolan johdolla. Minulla oli myös onni opiskella sivuainettani arvostetun Meri Louhoksen pianoluokalla.

Voitimme Katinkan kanssa nuorina useita kansallisia kilpailua sekä viuluduona että viulu-piano duona.

Vuonna 1984 voitimme kansainvälisen Concertino-Praga kilpailun viuluduona. Vuotta myöhemmin Kuopion viulukilpailussa en päässyt finaalin, mutta sain Kuopion kaupungin erikoispalkinnon. Muistaakseni olin kilpailun nuorin osallistuja.


Budapest

Budapest. Foto: pixabay
Budapest. Foto: pixabay

Elokuussa 1986 juoksin ensimmäisen ja viimeisen kerran Helsinki City Marathonin. Ylitin maaliviivan kovien kramppien kiusaamana. Katinka porhalsi yli kymmenen minuuttia minua ennen maaliin. Muutamaa viikkoa myöhemmin jätimme haikeat hyvästit perheelle ja lähdimme Budapestiin. Olimme melkein vuoden Liszt-Akatemiassa Mária Vermeksen oppilaina. Tämä vuosi on jäänyt unohtumattomasti mieleeni. Harjoittelimme molemmat kahdeksan tuntia päivässä ja kerrostalon naapurit tulivat joskus ihan hulluiksi. Ymmärrän heitä todella hyvin. Harjoittelu on jo muutenkin tarpeeksi kamalaa kuunneltavaa, mutta meitä oli kaksi! Kävimme Márian pitkillä tunneilla joskus jopa kolme kertaa viikossa. Tämä aika oli erittäin tärkeä viulunsoittoni kehitykselle.


München

Yksi elämäni tärkeimmistä tapahtumista minulle muusikkona oli, kun menin Ana Chumachencon mestarikurssille Savonlinnaan heinäkuussa 1986. Savonlinnan Oopperajuhlien silloinen taiteellinen johtaja Ralf Gothóni kutsui meidät siskokset soittamaan Oopperjuhlille nuorten konserttisarjaan. Ralf suositteli meille todella vahvasti Ana Chumachencon kurssia ja kehui Anan maasta taivaaseen. Kolme viikkoa kestävä kurssi oli käännekohta elämässäni. Ana Chumachenco on suuri persoona ja loistava pedagogi. Elokuussa 1987 lähdin Müncheniin Anan yksityisoppilaaksi. Kaksi vuotta myöhemmin Chumachenco sai professuurin Münchenin Musiikkikorkeakoulusta. Pyrin korkeakouluun ja aloitin opintoni Anan luokalla. Diplomin suoritin 1993 ja päätin opintoni Mestariluokandiplomilla 1995.

Tänä aikana voitin palkinnon kansainvälisessä viulukilpailussa (Gorizia / Italia 1988) ja ensimmäisen palkinnon Konzertgeschellschaft München- kilpailussa (1991).


Rodin-kvartetti

Opiskeluaikanani Münchenin Musiikkikorkeakoulussa tutustuin Rodin-kvartetin soittajiin, Gerhard Urban (viulu), Martin Wandel (alttoviulu) ja Clemens Weigel (sello). Kvartetti oli perustettu jo 1980 luvun puolessavälissä. Liityin Rodin-kvartettiin vuonna -93. Alussa vuorottelimme ykkösviulistina Gerhardin kanssa. Vuodesta 1996 lähtien olen ollut kvartetin ensiviulisti.


Rodin-kvartetillamme on ollut oma konserttisarja Münchenissä vuodesta -97.

Kvartettimme 100. konserttimme oli Max-Joseph-salissa huhtikuussa 2017. Katso lisätietoja tästä.

Rodin-kvartetti on levyttänyt Levymerkille Amati vuodesta 1995, mm. Kaikki Lachner-säveltäjäveljesten, (Ignaz, Vincent ja Franz) 15 jousikvartettoa.

Olemme levyttäneet myös Mendelssohnin, Beethovenin, Schubertin ja Brahmsin kvartettoja. Rodin-kvartetti on myös tehnyt levyn sveitsiläisen klarinetistin Eduard Brunnerin kanssa.



Musisointi

Olen ollut erittäin onnekas saadessani soittaa useiden suuremmoisien muusikoiden kanssa. Esimerkiksi András Adorján, Markus Bellheim, Henri Bonamy, Adrian Brendel, Eduard Brunner, Milana Chernyavska, Ana Chumachenco, Bengt Forsberg, Alessandra Gentile, Anna Gourari, Pirmin Grehl, Christoph Hartmann, Helena Juntunen, Norbert Kaiser, Sharon Kam, Katinka Korkeala, Eugene Lifshitz, Radu Lupu, Essi Luttinen, Siegfried Palm, Samuli Peltonen, Alfredo Perl, Petteri Pitko, Martti Rautio, Christoph Richter, Guido Schieffen, Hariolf Schlichtig, Wolfram Schmitt-Leonardy, Jan Philip Schulze, Marc Sinan, Ritva Sjöstedt, Helga Storck, Klaus Storck, Oliver Triendl, Ingolf Turban, Yumiko Urabe, Kristin von der Goltz, Jörg Widmann, Henrik Wiese, Wen-Sinn Yang, Marko Ylönen, Tuulia Ylönen, Wen Xiao Zheng ja hyvin monen muun loistavan muusikon kanssa, joita en tässä mainitse.


Kemiönsaaren Musiikkijuhlat

Vuodesta 2007 toimin yhdessä kaksoissisareni Katinkan kanssa Kemiönsaaren Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Katinka ja hänen miehensä, pianisti Martti Rautio perustivat festivaalin vuonna 1999. Lue lisää.



Opettaminen

Erittäin tärkeä osa muusikon ammatissani on minulle opettaminen. Ensimmäiset piano-

tunnit annoin jo 13- vuotiaana. Tullessani 18- vuotiaana Müncheniin, oli rahallinen tilanteeni todella kurja. Ana Chumachencon avulla sain melkein heti ensimmäiset yksityiset viuluoppilaani. Siinä sivussa opin Saksan kielenkin varmasti paljon nopeammin kuin jollakin kielikurssilla. Pari vuotta myöhemmin alkoi Ana lähettää omia oppilaitaan minun tunneille saamaan lisäopetusta. Hänen luottamus minun opetustaitoihin oli minulle suuri kunnia. Ollessani vielä opiskelija, minusta tuli virallisesti Chumachencon assistentti Münchenin Musiikkikorkeakoulussa.

En koskaan unohda, kuinka kaksi tyttöä, Arabella yhdeksän-, Julia kahdeksan vuotiaana tulivat yhdessä minun pikkuruiseen asuntooni ja soittivat tunnilla Wieniawskin a-molli kapriisia kahdelle viululle. Nykyään molemmat ovat Saksan tunnettuja viulusolisteja, Julia Fischer ja Arabella Steinbacher.  Minun oppilaslista.

Työni yli kymmenen vuotta Anan assistenttina, oli loistava tilaisuus saada opettaa todella lahjakkaita lapsia ja nuoria. Vuonna 2000 sain myös oman viululuokan tuntiopettajana Münchenin Musiikkikorekeakoulussa.

Vuodesta 2011 toimin viulunsoiton professorina Münchenin Musiikkikorkeakoulussa.


Sonja Korkeala
Sonja Korkeala